Singaporessa retkeillemme muuallakin kuin massiivisissa ostoskeskuksissa...

Rakkauskohtaus kiinalaisessa oopperassa
Matkalla Sentosaan, huomaatteko Jaanan uudet lasit
Olimme kuulleet huhuja Singaporen maailmakuulusta, upeasta eläintarhasta, joten päätimme käydä tarkistamassa olisiko asiassa mitään perää. Hyppäsimme taksiin ja maksoimme puolen tunnin matkasta 7 euroa. Neljän hengen porukalla täällä ei kannata kulkea yleisillä kulkuvälineillä, vaikka joukkoliikenne onkin järjestetty täällä todella ensiluokkaisesti. Eläintarha on rakennettu Open Zoo -mallin mukaisesti ja on saanut siitä paljon kansainvälistä tunnustusta. Avoimella eläintarhalla tarkoitetaan sitä, että perinteiset aidat on korvattu vallihaudoilla, jotka ovat miltei huomaamattomia ja eläimiä katsellessa näyttää siltä kuin ne olisivat ihan vieressä. Eläintarha on suuri alue ja jos olisimme oivaltaneet sen heti aluksi, olisimme ilman muuta ostaneet liput alueella kiertävään junaan ja olisimme voineet välttyä muutamilta rakoilta jaloissa.
Eläintarhassa oli tarjolla lukuisten erikoisten eläinten (mm. laiskiainen, jääkarhu, tapiiri, valkoinen bengalin tiikeri jne.) lisäksi eriaiheisia eläinshow'ta. Yleisökin pääsee yleensä osallistumaan mukaan, kuten pitelemään penkkinsä alta löytämäänsä käärmettä tai tekemään temppuja merileijonien kanssa. Osallistumaan pääsee myös vierailemalla joillekin eläimille rakennetuilla verkotetuilla alueilla, joissa mitä kummallisemman näköiset otukset tunkevat uteliaina ihan lähelle. Meillä oli eläintarhan lisäksi liput myös yösafarille, joka alkoi pimeän tultua kadun toisella puolella olevalla safarialueella. Siellä ajelimme viidakossa tarkkailemassa eläimiä yötouhuissaan ihanassa viidakon rauhassa. Yösafariin kuului myös yöeläinten oma show pesukarhuineen, hyeenoineen ja käärmeineen. Retki eläintarhaan oli kovasti koko perheen mieleen, yli 10 tunnin rupeama vierähti vauhdilla.
Toisen koko päivän retken teimme Singaporelaisten omalle huvittelusaarelle Sentosaan. Sinne pääsee koppihissillä, jossa Jaana varmuuden vuoksi piti penkin alalaidasta kiinni, kun matkasimme halki huikaisevien maisemien ohi korkealla meren päällä, sekä pyyhkäistessämme paikallisen World Trade Centerin läpi. Saarella on kaikenlaista mahdollista aktiviteettia tarjolla, on kulttuurikeskusta, akvaariota, näköalatornia, delfiinishowta, apinaesityksiä, ravintoloita, viimeisen päälle rakennettuja rantoja ja paljon muuta. Ilmaiset bussit ja rantajunat kuljettavat vierailijoita ympäri saarta. Rannat ovat oikeasti täydellisen näköisiä (vähän liiankin täydellisen näköisiä ollakseen todellisia) palmuineen ja eteenpusketettuine pienine aallonmurtajasaarineen. Uinnin jälkeen huomasimme kuitenkin öljyä ihollamme, joka on ilmeisesti peräisin läheisen sataman laivoista! Kaikki ei taidakaan olla niin täydellistä kuin näyttää...
Lauanatai-iltana Jaana retkeili Chinatownin Chinese Opera Theatressa. Suositus retkelle löytyi jälleen kerran Lonely Planetista, joka ei ihan turhaan kehunut kohdetta. Teatteri on pieni, sinne mahtuu vain 15-20 katsojaa kerrallaan ja sinne vaadittiin pakollinen etukäteisvaraus. Paikassa on tarjolla kiinalaisen teen ja kakkusten lisäksi englanninkielistä selostusta kuinka kiinalainen oopera rakennetaan sekä puolen tunnin Butterfly esitys. Selostusta kuunnellessamme saimme samalla silmänruokaa meikatuista ja puvustetuista oopperalaulajista, joka näyttivät meille mitä mikin liike lavalla tarkoittaa. Kiinalainen oopperahan on oikeasti tanssia jonka jokaisella hitaalla, tarkoinharkitulla liikkeellä on merkityksensä. Heidän erikoinen laulamistapansa poikkeaan myös melkoisesti meidän länsimaisista oopperoista, mutta on oikein nautittavaa kuunneltavaa. Sanat heijastettiin seinälle, joten pysyimme jotenkuten juonessa kiinni.
Singaporeen tullaan yleensä shoppailemaan, joten olihan meidänkin muutama ostari käytävä katsastamassa. Joulun aika alkoi täällä marraskuun puolivälissä ja samoihin aikoiin ostareissa alkaa pyörimään lapsille ja lapsenmielisille tarkoitetut joulushownsa. Tarjolla oli niin Batmania, Sesam Streetia kuin Looney Tunesia (viimeksi mainitusta löytyvät ainakin Tipi ja Sylvester, mutta tuo Sesam Street -sarja taitaa pyöriä vain satelliittikanavilla Suomessa). Shown lisäksi pääsee kuvauttamansa itsensä ko. hahmojen kanssa. Joulupukkia emme nähneet missään, mutta muuten jouluaiheista tavaraa oli kaikkialla. Ostareita löytyy täälläkin joka lähtöön, kuten Kuala Lumpurissakin; on hienompaa boutiquetyyliä, koko kansan ostaria sekä erikoistuneempia taloja esim. elektroniikkaan tai kiinalaisten omille tuotteille. Nuo kiinalaiset ostarit olivat mielenkiintoisimpia paikkoja, ne pullistelivat kiinalaisia kirjoja ja mitä eksoottisemman näköisiä ilmeisesti lääkeaineeksi tarkoitettuja kuivattuja yrttejä, erilaista temppeliaiheista tavaraa jne. Matkalaukkumme eivät onneksi paisuneet täällä yhtä hälyttävästi kuin Kuala Lumpurissa. Hinnatkin ovat täällä hieman korkeammat ja olimme onneksi älynneet ostaa kaiken haluamamme jo Malesiasta.
Ihmettelyä puolin ja toisin