Ranskan Polynesia maa joka ei vastannut odotuksia

Saavumme Tahitille mukavalla viiden tunnin päivälennolla Uudesta-Seelannista. Ruumassa rinkkamme kanto-osassa matkustaa myrkyllinen valkopilkkuhämähäkki mukanamme. Huomasivat tämän Aukclandin lähtöselvitystiskillä, mutta heillä ei ollut mitään millä ottaa otusta irti rinkasta, joten päättivät laittaa se mukanamme Tahitille! Meillä olisi ollut kyllä yksi ei-suositeltava hyönteimyrkky rinkassa, mutta emme viitsineet kaivaa sitä esiin siinä tiskillä.Tahitilla ei ole mitään vaarallisia hämähäkkejä ja käärmeitä, joten toivottavasti emme muuta luonnon tasapainoa tuomalle sinne omamme mukanamme. Saavuttuamme perille, kaivoimme nämä myrkyt esiin ja suihkuttelemme rinkat oikein kunnolla, ei huvittaisi saada selkään pistoksia rinkkaa kantaessamme.
Tahitilla ja Mooreassa kohtasimme maailman, jossa kaikki maksaa vielä enemmän kuin Suomessa, eikä hinta edes vastaa laatua. Hotellihuonetta ei saa alle 100 euron ja viikon ruokakassi marketista maksaa noin tuplaten Suomeen verrattuna, puhumattakaan miten onnettomat valikoimat kaupoissa on. Voi miten tulikaan S-marketia ja Prismaa ikävä. Ravintolahinnat hipovat pilviä ja useat ravintolat houkuttelevat asiakkaita ilmaisella asiakkaiden kuljetuspalvelulla.Tämä ei oikein tuntunut meidän paikalta. Lisäksi mielestämme laadusta voisi vaikka vähän maksaakin, mutta ei silloin kun laatu on huonoa ja asiakaspalvelukin syvältä. Emme oikein viihtyneet. Meidän piti olla täällä 12 päivää, mutta vaihdoimme lentolippumme aikaisemmalle lennolle ja lähdimme kuuden päivän jälkeen. Lisäksi ilmatkaan eivät suosineet meitä, neljänä päivänä tuli vettä kuin saavista kaataen. Ehdottomasti huonoin kohteemme, jonne emme kaipaa takaisin.
Majoituimme aluksi Moorean saarelle leirintäelueen mökkikylään, kun se oli selvästi hotellia huokeampi vaihtoehto. Meidän bungalow, sellainen rivitalomallia, oli kyllä ihan siisti kaikessa yksinkertaisuudessaan, mutta olimme tottuneet vaatimaan enemmän majoitukseltamme. Olisimme toivoneet mm. lämmintä vettä alueelle ja pari pistorasiaa kannettavan ja puhelimien lataukseen olisi ollut poikaa. Viimeinen niitti oli, kun menimme illalla taskulampun valossa suihkuun, niin tapasimme siinä ovella n.10 vuotiaan pojan, joka huvitteli tappamalla torakoita ja kasaamalla niitä sitten keoksi siihen suihkujen viereen. Oli oikein innoissaankin siitä, kun ne olivat niin hitaita, että niitä oli helppo saada kiinni. Ja kasasta päätellen näin olikin.
Moorea leirintäalueen mökkejä (näyttää todellisuutta paremmalta)
Royal Papeete hotelli oli jo loistonsa nähnyt
Me muutimme seuraavana päivänä Bali Hai hotelliin. Olisimme maksaneet mitä vain päästäksemme hotelliin ja toiveemme toteutui, saimme maksaa itsemme kipeiksi..
Näkymät Bali Hai hotellin huoneestamme