samui

Saavuimme Samuin saarelle Bangkok Airin palmuin ja trooppisin kaloin koristellulla lentokoneella. Kaikki lentokenttää myöten oli kuin unelma rantalomasta - kunnes saavuimme saaren rantalomakeskukseen Chawengiin. Chaweng oli ahdettu täyteen vieri viereen erilaisia hotelleja, toiset hienompia ja toiset vähän vielä vaiheessa olevia. Bungalowkyliä oli myös kiitettävästi tarjolla kuten ravintoloita, baareista puhumattakaan.

Me majoituimme bungalowkylään, jossa olimme varmasti outoja lintuja, kun muut asukkaat olivat meitä lähinnä 10 - 20 vuotta nuorempia reppumatkailijoita. He elivät vähän eri rytmilläkin kuin me; nukkumaanmeno aamulla ja herätys vasta iltapäivällä tai alkuillasta. Mahtoivat nauttia meidän perhe-elämästä aamupäivisin, kun bungalowien seinät olivat vain nimelliset. He onneksi juhlivat lähinnä saaren ravintoloissa (täälläkin on ihan vastaavanlaiset tyttökadut kuten Pattayalla) ja me kuulimme toisinaan vain heidän nukkumaanmenonsa, jollei Jaana tullut heitä vastaan aamukuuden lenkillään.

Samuin saarella satoi useampana päivänä, usein öisin, mutta toisinaan myös aamupäivisin. Puolenpäivän aikaan oli jo yleensä rantakelit. Täällähän on sadakausi menossa, mutta ihmeen vähän matkamme aikana on satanut. Jos sadekuuro on tullut, ei se ole ilman lämpötilaan oleellisesti vaikuttanut, se on pysynyt tasaisen varmasti kolmenkympin tienoilla. Suomalainen viilentävä sadekuuro olisi välillä kyllä tervetullut. Vietimme Samuilla suhteellisen paljon rantaelämää, joka on saaren pääelinkeino. Rannalla voi elää koko loman; sieltä saa ruokaa, juomaa, matkamuistoja (kaikkea on tarjolla ja innokkaita myyjiä riittää), voi käydä hierojalla, ottaa tatuoinnin tai osallistua hotellien järjestämiin "hauskoihin" rantakisailuihin.

Samuilla vuokrasimme myös auton, valkoisen Jeepin. Autonvuokraus on aika edullista, n.20 e/päivä ja se sisältää vakuutukset. Bensan hinta on täällä Thaimaassakin kohonnut tänä vuonna reippaasti, tuplaantunut kuulemma, litra 95:sta maksaa n. 60 centtiä. Dieselin hinta ei ole olleelllisesti halvempaa. Toiset autot käyttävät myös kaasua, varsinkin Pattayalla oli paljon tällaisia takseja, yleensä tällaisissa autoissa on sekä kaasun, että bensan käyttömahdollisuus. Kaasu on kuulemma huomattavastii edullisempaa kuin bensa.

Samuilla ajelimme autolla saaren ympäri. Täällä on vasemmanpuoleinen liikenne, jonka Tero omaksui hetkessä. Me muut kauhistelimme välillä mopoja ym. kulkuneuvoja jotka ajoivat miten parhaaksi taisivat. Liikenne täällä Thaimaassa on aika kaaoottista, ja kolareita satuu paljon. Suurin ihmetyksen aihe on useimpien mopokuskien kypärittä ajaminen, Thaimaassa eri provinssit voivatkin itsenäisesti määrätä kypäräpakosta omalla alueellaan. Jaana näki yhden kolarin, kun kypärättä ajanut nuori ajoi mopolla pimeässä valottoman "moposnaggarin" (= mopo, johon on rakennettu sivuun myyntitiski) perään. No, reikä tuli päähän, kun kuski lensi kaaressa nurmikon ainoaan kiveen. Emme oikein tiedä mitä tallaisille potilaille tapahtuu, kun sairaalatkin ottavat huonosti tällaisia potilaita hoitoonsa ellei heiltä löydy vakuutusta.

Jaana teki Samuilta myös kahden päivän sukellusretken Koh Taon saarelle, joka on yksi Thaimaan sukellusparatiiseista (no niin, hohhoijaa, nyt osa teistä alkaa jo haukotella, eikö tästä sukelluksesta ole jo kirjoiteltu riittävästi). Siellä oli sanoinkuvaamattoman upeat korallit ja todella suuria kaloja, kalaparvia ja kaikenlaisia mereneläviä. Näin mm. lepakkokaloja, mureenoita, nemoja ja lukuisia muita joiden nimet tiedän vain englanniksi. En edes tiedä onko niitä käännetty suomeksi, mutta kun sukellusopas sekä ostamani trooppisten kalojen kirja on englanninkielinen, olen ne nyt oppinut ne vain englanniksi. Suosittelen saarta kaikille vesielämästä kiinnostuineille, jos matka käy sinne kulmille. Siellä on myös hyvät snorkkelointimahdollisuudet, saarelta ei sitten löydy juurikaan muuta elämää vedenlalaisen maailman lisäksi.