Pulau Penang - Rent a Car
Ajelemme ensin patiikkitehtaaseen katsomaan kankaanpainantaa ja kaikki työvaiheet muoteilla tehtävästä peruskuvuoista pensseleillä tehtävään täyttövärjäykseen tehdään käsin. Vakaalla kädellä suuretkin kankaat saavat halutut, pääasiassa kasvimaailman kuviot ja värit. Sitten siirymme luonnollisesti myymälän puolelle, missä hinnat kertovat että ne todella ovat käsipelillä tehtyjä, mutta ei päästä kuitenkaan meikäläisellä käsityöllä olevalle tasolle.
Lämpötila n. 32c ja astumme perhospuistoon. Uskokaa tai älkää niin tännekin oli pitänyt rakentaa trooppisia oloja varten lämmön ja kosteuden haihtumista estävä rakennelma muutoin ulkoilmassa ohuiden verkkojen kattamaan alueeseen. Näin perhosille oli saatu n. 38c lämpötila ja paidan ihoon liimaava kosteus aikaiseksi - no se olosuhteista. Puisto oli heti sisäänkäynnistä alkaen tungokseen saakka täynnä häkellyttävän isoja ja kauniin värisiä keskenään kukkien antimista kisailevia perhosia. Poikia ihmetytti monien perhosten kahden viikon elinikä. "Kato isi - tuon kaksi viikkoa on tullut täyteen" ja Dansku osoittaa maassa olevaan kuollutta valkoista perhosta.
Matkaamme saaren keskellä olevan vuoren huipulla olevalle hedelmätarhalle, joka oli lähinnä tutkimus ja koulutuskäyttössä. Tietenkin sinne tehtiin myös turistiretkiä. Me osallistuimme opastetulle kierrokselle 200 lajikkeen kiehtovaan maailmaan ja saimme kierroksen ajaksi päähämme valtavat olkihatut - hyvin viilentävät. Oli mielenkiintoista nähdä meille monille niin tuttuen kasvien kasvuympäristö ja millaisesta pensaasta tai puusta se kaikille tuttu ananaskin on lähtöisin - maasta suoraan ylöspäin törröttävästä pensaasta, mikä oli ainakin meille uutta. Suurin osa oli meille täysin vieraita ulkonäöltään tai englanninkieliseltä nimeltään, mutta kun asiantunteva oppaamme kertoi tämän lehden tai hedelmän olevan perusraaka-aine jollekin diapetes tai verenpainelääkkeelle sekä otti toisinaan lehden tuoksutettavaksi, johan alkoi tuntua tuntua tutulta. Erikoisin poikien mielestä oli Lohikäärmehedelmä, jolle ei juuri muuta nimeä voisi ulkonäön perusteella antaakkaan, ja sitä sai maistaakin. Miksu halusi jopa lisää. Hedelmä oli sisältä valkoista ja täynnä pikkuruisia siemeniä ja niin herkullisia, ettei olisi tulut heti mieleen että se on kotoisin kaktuksesta!
Tutustuimme ensin tahtomattamme muutamiin ylimääräisiin kehäteihin ja liikenneympyröihin, sillä "karttamme" oli vain suuntaa antava. Lopulta lähes vahingossa pöllähdimme parkkipaikalle, missä jo tuskastuneena kysyime että missä se käärmetemppeli oikein sijaitsee ja vastaus oli yllättävä, olette perillä. Auto nopeasti vähän vinoon pikkuisen baarin eteen ja menoksi. Onneksi tänne ei ollut pääsymaksuakaan ja näin mieli jo jäähtyi. Temppeli oli melkoisen vaatimaton, kiinalaistyylinen ja siellä oli terraariossa muutama käärme. Tämän nähtävyyden olisi voinut jättää vaikka väliinkin, tämä on tämän saaren mainostetuin juttu, joten olihan se nähtävä, jottei jäisi harmittamaan.
Jaanalle pakollinen osa onnistunutta retkipäivää on paikalliseen hypermarkettiin tutustuminen. Ensin kävimme paikallisessa "Maxissa", eli tavaraa sikinsokin pitkin hallia ilman mitään selkeää järjestystä. Sitten toiseen äärilaitaan - löysimme taas pienen seikkailun jälkeen Tescon. Siellä sitten pääsimme jo shoppailun makuun ja nälkäkin lähti ruokamaailmassa, missä on useita pikku ruokakojuja ja iso pöytäalue keskellä. Pojille yhdestä paikasta paneroituja kanapihvejä ranskalaisilla, Terolle tirisevä valurautapannu nuudeleita sekä kanaa ja Jaanalle savikulhossa paikallista kananuudelikeittoa. Kyllä - kana ja nuudelit ovat päässeet niin monella tavalla valmistettuina suosikeiksemme.
Kylläisinä ja väsyneinä palaamme ajellen pimeitä kujia Casurina Beach hotelliimme, joka sijaitsee Penang saaren pohjoisrannalla Batu Ferringhi nimisessä kylässä. Uni maittaa kellon ympäri, aamulla nautimme taasen buffet aamiaisen ja olemme valmiit uuteen päivään.