Tulivuorien ihmemaassa
Pohjoissaarella kohti saaren keskiosaa ajellessamme, alkaa nenäämme kantautua mädän kananmunan haju. Ihan kun Ouluun tulisi (sorry oululaiset, mutta meillä ei taida onneksi olla kovinkaan montaa lukijaa niiltä kulmilta, joten uskalsin laittaa tämän vertauksen tähän. Muille kuin Oululaisille tiedoksi, että Oulussa on selluloosa tehdas). Täällä tämän hajun saa aikaan tulivuoriperäiset kaasut, jotka purkautuvat maan sisältä kaikkialla.
Rotorua ja Taupo -nimisten kaupunkien lähimaastoon on noussut kaiken kansan ihmeteltäväksi "thermal wonderlandeja". Tätä on vähän vaikeaa kääntää suomeksi, sille ei taida olla ihan suoranaista vastikettakaan, mutta se tarkoittaa aluetta, jonne pääsee valmiiksi rakennetuille poluille katselemaan ja haistelemaan kaikkea tulivuoriperäisellä maalla olevia luonnonmuodostelmia. Sieltä löytyy mm. tulivuoren kraatereita, kuumia lähteitä, geyserejä, luolia ja jatkuvasti kuplivia kuumia mutalätäköitä. Tämä oli ihan uutta ja ihmeellistä meille, jotka emme ole vielä päässeet näkemään vastaavia muodostelmia esim. Islannissa.
Me kävimme kahdessa erilaisessa puistossa kierroksella. Toinen, Wai-O-Tapu puisto on kaikkein suurin ja suosituin turistinähtävyys, kun taas toinen Orakei Korako, on piilossa oleva laakso vähän kauempana ihmisten ilmoilta. Näiden lisäksi löytyy lukuisia muitakin isompia ja pienempiä puistoja. Orakei Korako kolahti meihin. Se oli edellistä pienempi, eikä siellä ollut paljon väkeä liikkeellä, mutta katsottavaa sitäkin enemmän. Joka paikassa höyrysi ja savusi, vähän väliä siellä täällä pulpahti odottamattomasti ja kuumaa vettä suihkusi maan uumenista. Maaperän väri vaihteli, välillä oli keltaista, punaisen eri sävyjä, vihreää ja ties minkä väristä maaperää. Maa oli helposti murenevan hienon hiekan tapaista. Alueella oli myös luola, jonka pohjalle saattoi laskeutua liottamaan sormuksiaan puhdistavassa, rikkipitoisessa vedessä sekä heittää samalla pari toivetta pitämällä vasenta kättään vedessä hetken aikaa.
Kaupungilla kävellessä saattoi kyllä havaita, että miltei jokaisen talon takapihalla höyrysi. Lämpöä hyödynnetään kaikkialla, meidän leirintäalueella oli mm. lämmitetyt telttapaikat ja eriasteisia lämpimiä mineraalivesialtaita. Tänne tullaankin pääasiassa kylpylälomalle, ja mutakylvyt ovat kuulemma suosituimpia lämpimien mineraalivesialtaiden ohella. Me jätimme ne kuitenkin ihan suosilla väliin, mutta lojuimme kyllä ihan kiitettävästi lämminvesialtaissa.