Jukatanin niemimaan tunnetuimmat nähtävyydet ovat Maya-inkojen yli 1000 vuotta sitten rakentamat temppelit. Niitä on täällä joka puolella, mutta kaikkein kuulusimmat lienevät Uxmal, Tulum ja Chicken Itza. Nämä temppelit on kaivettu suurimmilta osilta esiin, mutta monien temppelialueiden esiinkaivaminen on vielä vaiheessa, kun hallituksella ei ole tarpeeksi rahaa kaivauksiin eikä varsinkaan temppeleiden restauroimisiin. Joten täällä olisi arkeologiasta innostuneille mielenkiintoisia projekteja vielä tarjolla...

Me olemme käyneet koluamassa Tulumin, Uxmalin sekä Kabahin (pienempi ja edellisiään selvästikin vaatimattomampi) temppelialueet ja tiistaina on edessä vielä retki Chicken Itzaan.

Maya-inkat ovat hyödyntäneet matemaaattista, astrologista ja ajanlaskun osaamistaan temppeleitä rakentaessaan. Mm. Chicken Itzan suuren temppelin portaikossa on 91 askelta temppelin jokaisella sivulla sekä ylätasanne, yhteensä 4 x 91 + 1 = 365 (kuten vuodessa on päiviä), he ovat myös huomioineet syys- ja kesäpäivän tasaukset, jolloin auringonvalo heijastuu ainutlaatuisesti pyramidin harjalta maan pinnalla olevaan käärmeenpäähän.

Meidän pojat ovat olleet innokkaita kiipeilemään temppeleillä ja kuulemaan tarinoita mayojen ajoista. Erityisesti he ovat olleet innostuneita sateenjumala Chadista, jota jatkuvasta vesipulasta kärsineet maya ovat palvoneet, ja jonka kuvia löytyy kaikkialta. Toinen suuri viehtymyksen kohde ovat olleet kaikkialla temppleiden raunioissa vilistelevät liskot. Ja niitä riittää, olemme bongailleet välillä aika isojakin yksilöitä. Hyvät naurut saimme myös kun Tero istui taukopaikan selällisessä nojatuolissa banaania syömässä, jota liskokin mieli kovasti maistella, ja yritti luikerrella kohti banaania tuolin selkää ja Teron niskaa pitkin...

Uxmalin temppelialueet sijaitsevat tiheän viidakon uumenissa ja huhujen mukaan viidakon kasvuvoima on niin valtaisa, että paikallinen tielaitos joutuu kerran kolmessa kuukaudessa hakkaamaan tien varren kasvillisuuden pois, ettei se uhkaisi nielaista koko tietä sisällensä. Tiheikkö on myös kulkijalle petollista, sillä jo pienen matkan viidakon sisälle kuljettuaan, on ulkopuolisten äänten kuulumattomissa. Tiellä ajellessamme näimme myös hämmästyttävät määrät värikkäitä perhosia, joita kopsahteli koko ajan auton tuulilasiin. Edes perhospuistoissa emme muista nähneemme niin paljon perhosia samaanaikaan. Ilmeisesti viidakolla on jotain tarjottavaa myös heille.